Katso kuka olisi sinulle sopiva piraatti

Vaalikone - Europarlamenttivaalit 2014


Vastaa kaikkiin kysymyksiin.
Paina "Lähetä" ja katso tulossivun alaosasta ohjeet.
Tähän mennessä vastanneet (12/20): Böök, Immonen, Hautakangas, Hukkinen, Karvinen, Kivistö, Letonsaari, Mustonen, Paalijärvi, Plommer, Ryynänen, Siintola

1. Euroopan unioniin kuuluminen

1. EU:sta on ollut mielestäni Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa

Valtioneuvoston lukujen perusteella Suomen nettomaksut olisivat kaudella 2014–2020 keskimäärin 95 € vuodessa suomalaista kohden. Ota huomioon myös muita haittoja ja hyötyjä.

2. Suomen tulisi erota eurosta mahdollisimman pian

Joidenkin arvioiden mukaan valuuttaliitosta eroaminen ja oman valuutan ottaminen käyttöön kävisi nopeasti. (1)

2. Päätöksenteko

3. Euroopan parlamentilla tulisi olla enemmän valtaa verrattuna hallitusten nimittämään Euroopan komissioon

EU:n parlamentillekin tulisi lakialoiteoikeus, se voisi tehdä niitä suoraankin eikä vain ehdottaa

4. EU:n komission puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tulisi valita suoralla kansanvaalilla

5. EU:n komissio tulisi muuttaa EU:n enemmistöparlamenttipuolueiden valitsemaksi hallitukseksi

EU-komissiosta on vaadittu "parlamentaarista hallitusta". Tällöin komissaarit olisivat EU-parlamentissa enemmistön muodostavien puolueiden valitsemia "ministereitä", jotka noudattaisivat "hallitusohjelmaa". Tällöin kuitenkin EU-parlamentti muuttuisi jäsenmaiden omien parlamenttien tapaiseksi kumileimasimeksi, josta kaikki hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet menisivät automaattisesti läpi. Hallitusneuvottelut tapahtuisivat suljettujen ovien takana ja niiden päätyttyä lainsäädäntöprosessiin olisi enää hyvin vaikea vaikuttaa merkittävästi – mikä onkin tällä hetkellä tilanne useimmissa jäsenmaissa.

7. EU:n tulisi edistää suoraa delegatiivista demokratiaa

Delegatiivinen eli nestemäinen demokratia on suoran demokratian muoto, jossa äänestäjä voi äänestää itse pienemmissäkin asioissa, tai kokonaan tai osittain antaa äänensä kansanedustajan hoidettavaksi (tai muun valtuutetun, riippuen järjestelmästä). Jos järjestelmään kuuluu perinteisempi eduskunta tai vastaava, edustajilla on äänivaltaa äänisaaliinsa verran, kun taas tavalliset kansalaiset voivat halutessaan vetää takaisin itselleen yhden äänensä kesken vaalikaudenkin. Edustajat eli delegaatit voisivat puolestaan nekin delegoida omiakin ääniään vaikkapa asioista paremmin tietäville. Tällaista ketjutetusti valtuuttavaa demokratiaa voitaisiin käyttää myös vaikkapa vain neuvoa antavana sähköisenä järjestelmänä, palautevirtana. (1, 2, 3, 4, 5)

8. Lobbareiden ja suuryhtiöiden etuoikeutettua valtaa Euroopan komission ohjaus- eli asiantuntijaryhmissä on vähennettävä

9. EU:n tulisi luoda lobbaajarekisteri

Lobbaajarekisteriin ilmoittautuminen on tehtävä pakolliseksi. Komission ja EU-parlamentin on julkistava tiedot komissaarien, komission virkamiesten ja EU-parlamentaarikkojen tapaamisista lobbareiden kanssa (vastaava käytäntö on jo ainakin Britanniassa). Lobbareille koituvia raportointi- ja muita velvoitteita voidaan porrastaa sen mukaan kuinka iso toimija on kyseessä.

10. EU:n kaikkien asiakirjojen ja kokousten tulisi olla avoimempia

Kaikkien neuvotteluasiakirjojen, esimerkiksi paljon kritisoitujen vapaakauppasopimusten tulisi olla avoimia. Eurooppa-neuvoston (pääministerien kokous) ja ministerineuvoston (tietyn alan ministerien kokous) asiakirjojen tulee olla julkisesti saatavilla vähintään kahta viikkoa ennen kokousta, jossa päätös asiasta on tarkoitus tehdä. Tällä estettäisiin hätäiset päätökset sekä demokratiaa rapauttava kiire ja salailu, joita talouskriisin aikana on esiintynyt Eurooppa- ja ministerineuvostojen toiminnassa. Kaikki Eurooppa-neuvoston ja ministerineuvoston kokoukset ja viralliset neuvottelut pitää käydä avoimin ovin.

11. Äänioikeusikää tulisi laskea, jotta nuoret kiinnostuisivat politiikasta

Äänestäminen kiinnostaa nuoria yhä heikommin. Suomalaisista 18-24-vuotiaista vain 21% äänesti viime eurovaaleissa! Suomen kansalainen on rikosoikeudellisessa vastuussa, ja saa mm. kuljettaa joitakin moottoriajoneuvoja jo viisitoistavuotiaana. Miksi hän ei siis saisi myös valita lainsäätäjiä tuossa iässä?

12. Jos jäsenehdot täyttyvät, EU:n jäseneksi voidaan ottaa

Jäsenehtoihin kuuluu mm. 1. vakaat kansalliset toimielimet, joiden avulla taataan demokratian, oikeusjärjestyksen ja ihmisoikeuksien noudattaminen sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu; 2. toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä unionin sisäisestä kilpailupaineesta ja markkinavoimien toiminnasta; 3. valmiudet noudattaa jäsenyysvelvoitteita ja tukea unionin kaikkia tavoitteita: uusien valtioiden julkishallinnon tulee pystyä soveltamaan ja hallinnoimaan EU:n lainsäädäntöä käytännössä.

3. Turvallisuus

13. EU:n ja Venäjän välille tulisi saada viisumivapaus

Viisumivapaus lisäisi tutkimusten mukaan yhteistyötä ja olisi niin hyödyllinen, että se toteutetaan todennäköisesti joka tapauksessa. Rajaturvallisuudelle sen ei katsota olevan suuri uhka, mutta järjestelmiä ja käytäntöjä on uusittava jäsenmaissa. Viisumivapaus toteutuisi aikaisintaan 2018. (1, 2, 3, 4)

14. EU:n rajavalvontaa tulisi tehostaa biometrisillä rekistereillä

Yksi ehdotuksista on EU:n "Smart Borders", johon sisältyvä "Entry/Exit System" (EES) sisältäisi rajoja ylittävien sormenjäljet ja olisi jäsenvaltioiden poliisivoimien käytössä. (1, 2, 3, 4)

17. EU:n kriisivalmiutta ja ihmisoikeuksien tarkkailua tulisi lisätä

Euroopan ulkosuhdehallinnon (European External Action Service) alaisuudessa on monenlaista ulkopoliittista toimintaa. Euroopassa on myös monia sotilaallisia yhteistyöprojekteja. (1, 2, 2, 3)

4. Oikeudet ja resurssit

18. EU:n tulisi säätää vähimmäistasot ihmisten ja luonnon suojelemiseen

EU:n tulee säätää vähimmäistasot yksilönvapauksien, perusoikeuksien, terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemiseksi. Jäsenvaltioille pitää kuitenkin jättää merkittävää kansallista liikkumavaraa, joka mahdollistaa erilaisten käytäntöjen kokeilemisen.

19. Susien suojelu Suomessa kuuluu myös EU:lle

EU:n tulee säätää vähimmäistasot yksilönvapauksien, perusoikeuksien, terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelemiseksi. Jäsenvaltioille pitää kuitenkin jättää merkittävää kansallista liikkumavaraa, joka mahdollistaa erilaisten käytäntöjen kokeilemisen.

20. Vuoden 2030 päästötavoitteeksi tulee ottaa 40 tai 50 prosenttia

Parlamentti "kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan EU:lle sitovan vuoteen 2030 ulottuvan tavoitteen omien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle vähintään 50 prosentilla vuoden 1990 tasosta; katsoo, että tavoitetaso on asetettava niin, että se vastaa kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamista kustannustehokkaasti; korostaa, että tämä tavoite on saavutettava yksittäisten kansallisten tavoitteiden avulla ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion oma tilanne ja mahdollisuudet" (1)

22. EU:n aluetukia tulisi nykyistä enemmän keskittää kehittymättömämmille alueille

25. Kaiken julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulosten tulee olla ilmaiseksi kaikkien saatavilla

26. Verkkoneutraliteetista on pidettävä kiinni

Ilman verkkoneutraliteettia teleoperaattorit voivat hallita verkkoliikennettä niin, että antavat etusijan tietyille palveluille tai käyttäjille, joista on esimerkiksi heille eniten rahallista hyötyä. Jos kaikkia verkon käyttäjiä ei pidettäisi tasa-arvoisina, voitaisiin jopa yksittäisten ihmisten verkkoyhteyksiä hidastaa huomattavasti.

27. EU:n tulisi suojella "whistleblowereita" eli ilmiantajia

Edward Snowden paljasti laajamittaista vakoilua, mutta ei saanut Euroopasta turvapaikkaa. Monessa valtiossa ei ole kunnon käytäntöjä esimerkiksi korruption ilmiantamiseen tai ilmiantajien suojeluun. He voivat kärsiä kielteisestä suhtautumisesta, työpaikan menettämisestä ja kostotoimenpiteistä. (1, 2)

28. EU:n tulisi yhtenäistää valtioidensa kannabispolitiikkaa ja muuttaa sitä humaanimpaan suuntaan

Yhtenäisempi politiikka ja dekriminalisointi vahvistaisivat tasa-arvoa lain edessä, vähentäisivät salakuljetusta ja rikollisuutta, sekä auttaisivat suojaamaan kuluttajia ja terveyttä



Nimi: (vapaaehtoinen, vain tulossivulle)